Ihan positiivisessa mielessä siis (öh - "miinusta positiivisessa..." - no tajuatte kyllä)!
Paino viime viikonlopun reissusta huolimatta laskenut huimat 2 kiloa! Yhteispudotus vuodenvaihteesta on nyt reilu 17 kiloa. Kohta tuo alla mainittu ensimmäinen tavoite, eli paino alle 114 on toteutunut, sillä siihen on enää puolisen kiloa jäljellä!
Pääsiäisen ei pitäisi tuottaa ongelmia, sillä olemme enimmäkseen kotona keskenämme, eikä sen kummempia ruokia ole suunnitelmissa. Tottakai hyvin pitää syödä, mutta ei sen rasvaista tarvitse olla. Onneksi en ole niin perso makealle, vaan nimenomaan ruoalle. Ruokaa kun voi tehdä vähempirasvaisena, mutta makea ei ole niin helppo korvata. Onhan toki makeutusaineita jne, mutta ei se ihan sama juttu ole.
Tuossa aiemmin Läski laittoi minut miettimään sitä että onko todellakin jokaisen mahdollista päästä BMI 25:een. Aiemmin olen ollut sitä mieltä että ei ole. Minulla se tarkoittaa n. 75 kiloa ja niin vähän olen painanut "aikuisena" (lue ennen 20 ikävuotta) vain silloin kuin kilpaurheilin ja juostua tuli jos ei joka päivä niin lähes ainakin. Eikä mulla silloin ollut mitään hirvittävää lihasmassaa. Siihen 25:een on kuitenkin pakko pyrkiä, sillä se on myös PV kunniajäsenehto (tai joku pienempi paino mutta se on jo aivan utopistista). Uskon myös siihen että jos asettaa riman liian matalalle ei pääse tavoitteeseensa. Eli siis tässä tapauksessa että kuvittelee esim. BMI 30:n riittävän. Se saavutanko tuon 25:n jää nähtäväksi.
Toivottavasti vaan tämä laihtuminen jatkuu suht reippaalla vauhdilla ainakin jonkun aikaa vielä, että se ei ainaakaan ihan kohta jämähdä. Sillä siinä vaiheessa sitä kanttia tarvitaan, että selviää edelleen.
Samaa toivotan myös, eli mahdollisimman paljon alas ennen jämähdystä. Muista kuitenkin, että jämähdyksen jälkeenkin paino taas putoaa, jos vain pitää dieetistä kiinni. Joku sanoi joskus, että elimistö tarttuu johonkin kilomäärään, jossa on aiemmin ollut jonkin aikaa. En tiedä pitääkö paikkaansa.
VastaaPoistaHyvää pääsiäistä!